Maanantai 1.7.

Tämä on viisiosaisena julkaistavan kyykkäexcursiojuttusarjan neljäs osa.

Kyykkäseikkailun viimeinen rutistus ennen ulkomaille sijoittuvaa pelitaukoreissua sijoittui pääkaupunkiseudulle. Sunnuntaivälipäivän jälkeen pahin niska-hartiakipu oli hetkeksi tauonnut ja yöllä ei tarvinnut herätä buranalle kuin pari-kolme kertaa. Sain paikallisoppaakseni legendaarisen kyykkämiehen, Väinö Oksmanin (tutummin Väiski). (more…)

Perjantai 28.6.

Tämä on viisiosaisena julkaistavan kyykkäexcursiojuttusarjan kolmas osa.

Perjantain koittaessa oli aika suunnata kohti etelää Myllykoskella lauantaina pidettäviä kisoja silmällä pitäen. Matkareittiä kartoittaessa tein vielä yhden konsultointipuhelun talviturnauksissa monelle akateemikollekin tutuksi tulleelle Iso-A:lle, eli Ari Kautolle. Juttuisa lasipullon henki ohjeisti kokeilemaan etenemis- ja laatujärjestyksessä Varkauden, Pieksämäen ja Joroisten kentät. Roope palasi lepotauon jälkeen fordikuntaan ja totesimme pian yksissä tuumin, että Pieksämäen keikasta tulee liikaa mutkaa muutenkin pitkälle ajopäivälle. (more…)

Tämä on viisiosaisena julkaistavan kyykkäexcursiojuttusarjan toinen osa.

Toisena aamuna matka jatkui savonmualla toveri Erosen kanssa kahden, sillä Roope lähti lataamaan akkujaan yövuoroon Iisalmen ohrapuurotehtaalle. Aamu sarasti sateisena kosteana ja epäilys hiipi puseroon Nurmes-keikan onnistumisesta. Aiemmin paikallisoppaan kanssa sovitut treffit Porokylän koulun kentälle osoittautuivat kuitenkin kutinsa pitäväksi. Fordin kaartaessa kentälle sateen tihutellessa liiton kisoista tuttu moninkertainen arvokisamitalisti Marko Peiponen viskoi jo lämmittelyheittoja Bomba-kentän santaan. Marko lupasi käydä näyttämässä kenttää ja samalla lähellä sijaitsevaa maankuulua Porokylän leipomoa. Pelien jälkeiset lihaisat hernekeitot saattavat vaikuttaa kenttäarvioon myönteisellä tavalla, mutta sade tasoitti hypefiiliksiä kummasti. (more…)

Tämä on viisiosaisena julkaistavan kyykkäexcursiojuttusarjan ensimmäinen osa. Muut osat julkaistaan järjestyksessä niiden valmistuttua.

Suomi on sankkojen metsien ja tuhansien järvien maa, mutta superlaadukkaita kyykkäkenttiä sen pinnalta löytää enää aniharvoin. Typerämpien ja lapsellisempien pelien, kuten jalkapallon, vuoksi jotkut parhaiten pidetyt hiekkakentät koulujen läheisyydessä ovat muuttuneet tekonurmiksi, joilla akanviskonta on ensinnäkin epämiellyttävää ja toisekseen kiellettyä. Päätin käväistä tutkimusmatkamielessä pienen kenttäexcursion Suomea pituussuunnassa viikon ajan halkoen ja alta löytyy vähän kiimaista dataa kesäisen reissun havainnoista. (more…)