Blagitarius Blagiators – Ossaajat
Ihan tasan ketään ei yllättänyt pätkääkään se, että BlaBla otti runkosarjan voiton selvääkin selvemmällä erolla. Blagin pelaajien hokemat “kaikkien aikojen tasaisimmasta OKL:stä” aiheuttivat lähinnä hysteerisiä naurunpyrskähdyksiä, sillä BB:n oka -7.85 on puolet siitä mitä lähimmän uhkaajan ja muutenkin koko kausi vaikuttaisi aikalailla taputellulta mestaruuden uusimiselle. Vaikka erässä tulisikin yksi tai jopa kaksi epäonnistunutta heittoa kuudestatoista, niin tulos painuu silti kerta toisensa jälkeen lähelle nollaa. Kauden huonoin ottelutuloskin on alkukaudesta pari kertaa saavutettu -16. Onko yli kolminkertaisen okan saavuttaneilla BoSSaajilla mitään toivoa välieräpaikasta?
Blagien kivinaamaisuutta kunnioittaen tarkastellaan hetkinen stätsejä. Ossaajien kauden paras ottelu liigan puolella on sama kuin Blagin huonoin, juurikin -16. Ossaajien paras erä on -2, Blagi taas on vain kerran heittänyt ottelun molemmat erät huonommin kuin -4. Henk koht stätsit eivät tuo sen enempää lohtua: Blagin kolmosheittäjän, Juuso “Oravanpyörä” Räsäsen, hka on likimain yhtä kova kuin Ossaajien ykköstykin, Pasi “..ttu sitä konaa!” Pyyppösen. Melkeinhän tässä itku tulee. Ossaajien loppukaudesta löytynyt oma taso ei vaan millään riitä näissä kekkereissä, vaan välieräpaikkaan tarvitaan rutka parannus taktiikkaan, hetkellinen inspiraatio, Lonnakon pysyminen kotona ja aivan hitosti munkkia. Jospa pari kertaa mestaruuden voittanut Ukki Pohjanen kertoisi pojille mitä se voittamisen kulttuuri on? Nyt jos koskaan olisi sen aika.
Mikäli Blagin mahat ovat jostain syystä täyttyneet voitetusta MM-hopeasta ja tollojen matikkapäät pettävät jälleen kerran pleijareissa erätuloksia laskettaessa, on Ossaajilla hitunen yllätysmahdollisuutta. Kukapa tietää, voihan olla että Blagin varmaotteisin pelaaja Riku “Kassit tyhjenee kädestä pitelemällä” Hietaniemi heittää ensimmäistä kertaa tällä kaudella huonon heiton juuri pleijareissa ja ratkaisee otteluparin haastajalle. Prosentit ovat kuitenkin musertavat, 85-15 Blagille.
SIK Bastards – McHanpit PacPappa Brothers
Kauden yllättävimmäksi flopiksi voitaneen laskea PacPappojen pupeltaminen itsensä runkosarjan seiskaksi. Tämä johtuu kuitenkin hyvinkin pitkälti tiimin ykköstykin Sikkilän poissaolosta helmikuun ratkaisupeleistä. Mikäli mies pääsee hetkeksi pois tossun alta ja kyykkästadionin kirkkaiden valojen loisteisiin, on odotettavissa tiukempi koitos kuin runkosarjasijoitukset ja -stätsit antaisivat ymmärtää. SB on esittänyt muutamaa sukellusta lukuunottamatta kohtuullisen varmaa tuloskuntoa, mutta juuri nämä puppeloinnit luovat tähän yhteenottoon potentiaalin yllätykseen.
Lusikallisen jännää sähköäpärien housuihin tuo myös SB:n aloittajan Leskisen selkä, tai pikemminkin sen hajoaminen atomeiksi. MM-kyykkäreissu oli vihdoinkin se viimeinen pisara, joka katkaisi kiertoliikkeellä koko uransa heittäneen jallukamelin selän. Vaikka mestaruus irvistellen uusiutuikin (onnea vaan pojat!), ovat Kötsiksen pelit tämän kevään pleijareissa pahasti vaakalaudalla. Ykköstykkien epävarma tilanne tekeekin tästä kohtaamisesta yhden ison kysymysmerkin. Molempien tiimien kakkostykit, Seppänen ja Määttä, ovat toki kovia nimiä, mutta hekään eivät voi yksin kannatella joukkuettaan swiippiosaston heitellessä päivän, tunnin ja mikrosekunnin kunnon mukaan.
Prosenttien asettelu vaatiikin tollomatikkaa vaikeampia yhtälöitä. Jos Kötsä pelaa, mutta Sikkilä ei, ovat prosentit 75-25. Jos Sikkilä pelaa, mutta Kötsä ei, mennään luvuilla 40-60. Jos molemmat pelaavat, ovat prosentit 65-35. Jos kumpikaan ei pelaa, on tilanne abbout 50-50.
Jarrupartio – STH
Kauden alussa Ripe varovaisesti veikkaili Jarrupartiolle muutamaa päänahkaa A-sarjasta, mutta ei edes vanha kehäkettu osannut kuvitella joukkueen myllyttävän itsensä runkosarjassa lopulta kolmanneksi. Tiukka treenikuuri näyttää siis tuottaneen Jarrupartiolla tulosta, mutta samaa ei voi sanoa puolivälieräparin toisesta puoliskosta STH:sta, joka on huhujen mukaan keskittynyt lähinnä Hki-Oulu-Hki juna-aikataulujen puntarointiin ja kahvoihin puhalteluun.
Jarrupartio on vielä kaiken lisäksi pelannut viimeisen kuukauden puhdasta A-peliään ja ottelukeskiarvo on viuhunut -10:n paremmalla puolella. Tuloskunto näyttää tasaiselta, mutta myös pieniä notkahduksia on ollut havaittavissa. Sen sijaan STH on hakenut toimivaa pelikokoonpanoa läpi kauden ja muutaman kerran tunnelin päässä näkynyt valo on toistuvasti osoittautunut vastaantulevaksi junaksi. Ripen varovaisissa toiveissa on kuitenkin, että STH:n hedelmäpeliä muistuttavat taktiikkasilmät asettuvat vihdoin kolmeen apilaan ennen kuin on liian myöhäistä. Omaa hedelmäpeliään pelaa myös Etelä-Toppilan lahja Oulun kyykkäskenelle, Jouni ”Repa” Knuutinen, jonka päivän kunto tuppaa vaihtelemaan jopa erien keskellä.
Joukkueiden voimasuhteisiin vaikuttanee ratkaisevasti myös se, pystyykö Jarrupartio pumppaamaan Tapaniin riittävästi troppeja lääkärin toistuvista heittokielloista huolimatta ja miten teatraalisessa vireessä herrat smuuli Komulainen ja Vuokila ovat. Arvoitus on myös saako STH:n Olli ”ei pomppuhaukia aloituksesta” Huoviala järjestettyä itsensä ratkaisupäivänä Ouluun vai vievätkö Helsingin syntisiä goottivalaita pursuavat hulinat voiton.
STH omaa kuitenkin valovuosia enemmän pudotuspelikokemusta kuin tulokkaat, joten kaikki ei ole menetetty. Mikäli Jarrupartio saa ykköskentällisensä ninjailtua sairastuvalta ja STH:n V5-vakiorivi natsaa, on luvassa tiukkaa tykitystä ja ehkä jopa yksi tasaisimmista puolivälieräpareista. Realismiprosentit kuitenkin hienokseltaan Jarrupartiolle 60 – 40.
Kakkossaajat – Hanpit
Hanpit eivät peitelleet pettymystään kun haaveet puolivälieräklassikosta STH:ta vastaan kaatuivat molempien puppelointiin runkosarjan loppumetreillä. Sen sijaan runkosarjan neljännelle sijalle punnersi monivuotinen OKL-veteraani, mutta playoffien ensikertalainen Kakkossaajat (kaxi <3). Sympaattisen Jukka “YTY” Määtän luotsaama joukkue on vihdoin löytänyt yhteisen sävelen treeni- ja pelimotivaation välillä, ainakin mikäli iloista kyykkäpoikaamme Matti of Lonnakkoa on uskominen. Näin vähän supisuomalaisia kirosanoja ei ole Kakkossaajien kentällä kuultu en muista milloin.
Hanppien voittavaksi kokoonpanoksi on runkosarjan edetessä valikoitunut nelikko Tohtori Eteläperä, jonien Joni, Junes Attila ja Äksä Tuovinen. Joukkueen tulisieluinen pommittaja Teppo of Kuppa on viime aikoina tyytynyt motivaatiovalmentamaan otteluiden välissä, mutta syttyy yleensä pleijareihin kuin 300W halogeenivalo kyykkäkopilla pimeänä talvi-iltana. Lisäksi rosterista löytyvät mm. varmasti vähintään kentän laidalla vierailevat legendaarinen haukiprinssi Hernis ja Ismojen Simo “pardon” Hosio, jotka sekoittavat tarvittaessa pakkaa ja Kakkossaajien sipuleita. Jos Hanpeilla on vetää hihastaan edellä mainitun kaltaisia supertähtiä, niin Kakkossaajilla on laittaa tiskiin Juhamatti “iiska” Niemelä, joka vilautteli myllykästä heittoaan Otitin mestaruusturnauksessa ja antoi myrskyvaroituksen joukkueen kyvyistä.
Kun vielä tarkastellaan joukkueiden viime aikojen tuloksia, niin voidaan huoletta sanoa juuri tämän parin olevan se tiukin puolivälieräpari. Jatkoonmenijä ratkennee Hanppitohtorin kentän pinta-anal-yysin onnistumiseen ja valloittavan YTY Chewbaccan selkä- ja olkapääpuudutuksen vahvuuteen. Prosentit hihasta 50-50 ja mitä vain voi tapahtua.
