Jassodee. Nythän on niin, että runkosarjan dedikset ovat paukahdelleet, ja puolivälieräparit on supistu kasaan kapteenien salaisissa kabinettitapaamisissa. Todellinen taistelu OKL:n kuninkuudesta voi alkaa, ja ennakkosuosikit ovat tänä vuonna tiukassa tasaisten sarjojen ansiosta. Tästä lähtee OKL puolivälieräennakkoanalyysi (yhdys sana) vuosimallia 2018 á la Ripe.
A-sarja
SuppoHauet – Pinky-69
Runkosarjaykköset hyödynsivät ensimmäisen valitsijanpaikkansa ja nappasivat puolivälieräparikseen pleijareihin loppusuoralla nousseen Pinky-69:n. Joukkueilla on tältä kaudelta runsaasti pelihistoriaa ja toistaiseksi rekordi on SuHa:n hyväksi 3-0. Turnauskiertueella pari mitskua napannut SuHa on pelaillut koko kauden tasaisesti heilahdellen. Pelin taso on nojannut vahvasti ykköspaikan Pullukkaan ja aika ajoin loistavasti pelanneeseen peräpään Denni-kaksikkoon. Pinky puolestaan konttasi alkutalven ja sai valoa tunnelin päähän vasta loppukaudesta. Massiivisesti paukutellut Jussukka on pitänyt kovaa pistetahtia yllä ja kolmen muun pelaajan osallisuus hyviin päätyihin on ollut kovin, kovin vaihtelevaa. Rosteria on käytetty fair play -meiningillä koko laajuudelta. Suurimmat kysymysmerkit joukkueiden kokoonpanoissa leijuvat kakkospaikkojen yläpuolella: SuHan Antti on etsinyt sisäistä rauhaa koko kauden ja Mikon maila ei ole asettunut toivotulla tavalla kovilla stadikkajäillä. Oka-vertailussa eroa on 17 pistettä runkosarjan osalta, eli tasoero on keskimäärin huomattava. Ripe veikkaa, että SuHan sipulit eivät palellu pudotuspelikohtaamisessa, vaan keulijakvartetti päättää Pinkyn nousujohteisen kauden ensimmäisellä pudotuskierroksella lukemin 3-0. Prosentit runkkarivoittajille 80-20.
Hanpit – Kakkossaajat
Hanpit pelasi runkosarjakauden varman tasaisesti ja palkinnoksi se sai toisen sijan tiukassa runkosarjassa. Kippari Äksä valitsi puolivälieriin Kakkossaajat runkosarjan 7. sijalta, eli kaavion mukaan mennään. Oksu ja Juusos ovat pelanneet odotetun mainiosti ja ei olisi yllätys, vaikka jompikumpi, tai molemmat, nähtäisiin 3.3. OKL:n All Stars -ottelussa. Kokenut trio Teppo-Joni-Äksä olisi voinut pelata runkosarjassa paremminkin, mutta taso on ollut riittävä kovienkin vastustajien kaatamiseksi. Perinteisesti kova pleijarijoukkue tuskin ainakaan huonontaa peliään, vaikka vastustajana möllötteleekin marinoituneintakin sipulia koetteleva virnuileva YTY. Kakkossaajien runkosarja oli yhtä vuoristorataa: tulokset heilahtelivat -2:sta -34:ään ja helppojen voittojen lomassa on muutama yllättävä löpsähdyskin. Toisaalta: YTYli on ollut jäätävässä iskussa ja törkeän korkeista haukimääristä huolimatta kärkipaikoilta on napsuteltu nappulaa luotettavalla tahdilla. Perspäähän on saatava linjapoistovarmuutta (tai edes ”osukaa nyt saatana johonkin” -varmuutta), jos Kakkoset mielivät haastaa Hanpit puolivälierässä. Allulla ja Tapsalla ei ole liikaa kokemusta A-sarjan jatkopeleistä, mutta Häkkisellä ja Sniperillä on jo aika monta vuotta pleijareita takanaan. Ripe antaa prosentit Hanpeille lukemin 70-30, sillä suoritusvarmuus on hanppileirissä aivan eri tasolla kuin Kakkossaajien riveissä.
aitoa_menoa – SIK Bastards
Taas! Tuskin ovat viime vuoden haavat vielä umpeutuneet, kun teekkariseurat ottavat uudestaan yhteen puolivälierämeiningeissä. Petterille SB-valinta lienee ollut selvä, sillä vaihtoehtona sähköäpäröille oli WCOK-mestari Tekla. Hyvän kauden pelannut AiM on viime vuotta varmempi ja paikkokykyisempi: siitä kertoo alle -10 Oka ja erinomainen sijoitus runkosarjassa. Punajunassa hiiliä pyttyyn lapioiva Patteri ja peräpäässä siivoileva Änkerö pitänevät pelikeskiarvot kuosissa, ja sipulien jäätymisvarana rosterista löytyy kokonaisvaltaista osaamista Ipen ja Maken verran. Pakki-Make ei ole vieläkään löytänyt touchia mailoihinsa, mutta onnistuessaan Markus on erittäin hyväääää hyväää hyvää-ää vahvistus AiMin pelikirjaan. Sähkömiesten runkosarja sujui jotenkin unisen oloisissa fiiliksissä, ja pelit lipsuivat säännöllisesti päälle -10n. Loppukauden kiri puri, vaikka turpaan tuli viime metreillä muun muassa pleijareihin itsensä kammenneelta Pinky-69:ltä. SB:n takuumiehenä on viime vuosien tapaan häärinyt APA:lla massakeskiarvojaan ylläpitänyt Soppanen. PJ-Jarno on niitä harvoja pelaajia, joka on käynyt kauden aikana kokeilemassa jokaista pelipaikkaa, ja vieläpä hyvällä menestyksellä. Muilta pelipaikoilta löytyy enemmän varianssia, ja SB hävisi haukkarikilpailun ainoastaan yhden hauen mitalla vielä ahkerammin ohi heitelleille Kakkossajille. Ex-kumimies Aken olisi syytä ruveta osumaan AiMin perävaunut haastaakseen ja Soppasen konamailoille tarvittaisiin kipeästi varmaa paikkotyöskentelyä. Ripe pistää rahansa likoon liivijengin puolesta nousujohteisen kauden ja aikaisempaa vakaamman tasoristeystyöskentelyn vuoksi: prosentit AiMille tiukasti 55-45.
Puppelikukkeli Tööt Tööt – Tekniikan Ihmelapaset
Pööt Ööpt pisteli kokeneita OKL-seuroja nippuun kovaan tahtiin alkukaudesta, mutta sensaatiomainen tahti hyytyi pahimmoillaan viimeisten pelien aikaan. Turvallista runkkarikakkosen asemaa tavoitelleet Töpö-Öpöt päätyivät Pinkylle ja AiMille hävittyjen pelien myötä sijalle 4. ja puolivälieräpariksi jäi valitsijoiden väistämä hallitseva mestari Tekla. Kauden aikana loistavasti pelannut trio Nessu-Jenny-Oonuli tasoitteli tilastojaan yskähtelemällä loppumetreillä, mutta ehkä eniten pleijarien lähestyessä droppasi superstara Miettusen suoritustaso. Pöötin pelikirja toimii mainiosti, kun nurkat lähtevät, mutta linjojen monilukuisuus tuottaa kovilla kentillä nousukkaille päänvaivaa. Puolivaloilla runkosarjan läpsytelleet teklalaiset eivät ole saaneet pelin tasoa asettumaan muuten kuin turnauksissa: WCOK-mestaruus tuli nousujohteisen pelailun myötä ja MM-pronssi napsahti tilille välieräsulamisesta huolimatta. Piippo ei ole vielä saanut runtattua isointa vaihdettaan silmään ja Henu on joutunut paikkomaan tornipaikkoja oikein urakalla. Peräukot ovat suoriutuneet jokseenkin vaihtelevasti linjojen levitessä irti etuviivasta. Ripe veikkaa, että tähtien osuessa kohdalleen Pööt pystyy pistämään totista painetta mestareille ja pelit painuvat tässä kohtaamisessa lähelle nollaa. Tekla on kuitenkin niiiiiiiiiiin vahva joukkue tärkeissä peleissä, että pinnat painuvat väkisinkin mestareiden hyväksi: prosentit Teklalle 40-60.
B-sarja
Droit – Olvin Pingviinit
Sarjanousijat vastaan huippukuntoiset droittarit. Tilastollisesti joukkueet ovat aivan eri planeetalta, sillä Droitin tilillä on puhtaat kymmenen voittoa ja B-sarjan ainoa alle -30:n Oka. Paho, Kestilä ja Salamen Janne ovat olleet vakuuttavassa konaiskussa ja nappulaa jää heikommalle lakaisuosastolle tavallista B-jengiä huomattavasti vähemmän. Droittarit ovat pelanneet heikoimmillaankin -33, eli lähelle OP:n kauden parasta runkkaripeliä. Pinguliinien pelistä on puuttunut selkeä ykkösnimi ja pelin taso on noudatellut tasaisen puurtamisen filosofiaa. Nappulan pitää liikahtaa puolivälierässä paljon vikkelämmin, jos OP toivoo voittoja napsivansa. Ripe antaa tällä kertaa jatkolipun välieriin huijarin kouraan, eli pinnat Droitille 75-25.
Original Long Drink Cranberry – SIK Raiders
KLONKKU suoritti runkosarjan tasavahvasti B-sarjan toiseksi parhaalla Okalla (-31.60), ja erityisesti Mjatinho ja Repa ovat pitäneet tasonsa odotetun hyvin. Pulju on pistellyt kelvollisesti kolmospaikalta, mutta ankkuriosuuksilla meno on ollut melkoista kalasoppaa. Loppurunkkaria kohti hiipunut intensiteetti antaa toivonkipinää Raidereille, jotka eivät ole pystyneet tällä kaudella aivan parhaaseensa. Vasuri-Harvalan hka huitelee kakkospaikalta alle neljän, ja kaksikko Aura-Korhonen on mättänyt ankkuripaikoilta peräti 39 haukea kymmeneen peliin. Oka-erotus joukkueiden välillä on hiuksenhieno 7 pinnaa, eli tässä parissa korostuu se kuuluisa ”päivän kunto”. Molemmilla joukkueilla on riittävästi pleijarikokemusta männävuosilta, eli sipulifaktoriakaan on vaikea mennä arvioimaan suuntaan taikka toiseen. Ripe pistää prosentit ikävuosiltaan kokeneemmalle lonkerolle 55-45.
Kapulapojat – Taistelujaskat
Komeasti jatkopeleihin pinnistänyt sarjanousija TJ on varmasti täynnä nuorta innokkuutta parin viimeisen runkkarivoiton varmistaessa jatkopaikan. Kaikilta neljältä paikalta tasaisesti napsutteleva TJ on pitänyt tasonsa kurissa, eikä kauden aikana ole tullut kaameita sulamisia. Toisaalta tiimin paras peli on lukemissa -32, eli onnistuneet päädyt eivät ole sattuneet samoihin peleihin. KP on pelannut Taistelujaskoja vaihtelevammin, sillä paras peli keikkuu alle kolmenkympin ja huonoin puolestaan on pullahtanut yli -60:n. Hieman TJ:n tavoin jokaiselta heittopaikalta poisteleva KP on saanut nauttia ehkä hippusen helpommasta lohkosta, mutta toisaalta sen on onnistunut kammeta muun muassa bnikset lohkon kakkospaikalle. Lohkovoittajalla on aina henkinen yliote puokkareissa, ja sitä silmällä pitäen Ripe jakelee prosentit KP:n hyväksi 52-48.
18cmbnis – TuolPuolHaukke
Tiukaksi menee B-sarjan ratkominen jo puokkareissa. 18cmbnis on pelaillut tiivillä peluutuksella koko kauden, mutta runkosarjaan mahtuu muutama aivan käsittämätön ryssiminen (mm. tappio OP:lle -60 – -57). Lehtos-Pete pistelee edelleen paremmin nelospaikalta kuin koko kauden tasaisesti alisuorittanut Hollanti. Kärkipari on huomattavasti tasaisempi, mutta niin vain on Rasmuksenkin H% peräti 23 kakkospaikalta. PaH on paperilla pyöritellyt rosteriaan vähän joka suuntaan, eikä heittopaikkoja ole saatu vakiinnutettua. Kaikilla neljällä heittäjällä on tullut tilastoviidakon mukaan onnistumisia siellä ja täällä, mutta kertaakaan onnistumiset eivät ole siunaantuneet kahden erän verran samaan peliin. Peenikset ovat piirun verran edellä jokaisella osa-alueella, ja niinpä Ripe kirjaakin tulosvetoon prosentit 60-40 bniksien hyväksi.
